Toka viikko tiukkaa takana

Taas on viikko vierähtänyt ohitse ja olen pysynyt liikunnan ja ravitsemuksen kanssa aisoissa, mutta nyt on ongelmana se ettei paino putoa... Olen joka päivä liikkunut vähintään tunnin päivässä ja eilen olikin sitten ensimmäistä kertaa elämässäni omalla mittapuulla suuri haaste. Käytiin rakkaan ystäväni kanssa kympin nainen tapahtumassa.

Kaikki alkoi hullusta ideasta jonka minä sain joskus alkuvuodesta, kysäsin puoliksi leikilläni ystävältäni lähtisikö hän kanssani kävelemään kympin naiseen. Hetken verran hän asiaa mietti ja vastasi myönteisesti esitettyyn kysymykseen :) 

Seuraavaksi mietimme silloin että mennäkö 5 vai 10 kilsaa. No me kahelit päätettiin että kyllä koko rahan edestä lähdetään jos lähdetään. Edeltävänä päivänä mietin itsekseni että mihin ihmeeseen sitä oikein on tullut ilmottauduttua??? Oltiin mielestäni hieman hulluja kun näillä eväillä ( huonolla kestävyyskunnolla varustettuna) sinne lähdettiin, mentiin siis ikäänkuin soitellen sotaan...

Kun sitten päästiin paikalle ja lähdettiin lenkille oli fiilis ihan mukava, iso joukko naisia kävelyllä, osa juoksi ja hölkkäsi. Meidänhän siis oli tarkoitus kävellä kymmenen kilometriä kahdessa tunnissa kun oltiin vähän laskeskeltu että kyllä sen pitäisi onnistua meiltä, oltiin sentään lenkkeilty jo 5-7 kilometriä useita kertoja. No eihän meidän suunnitelma sitten ihan pitänyt... Saatiin edellisenä päivänä vinkkiä, että aikaa saisi kirittyä jos juoksee alamäet... No me sovittiin jo etukäteen että kokeillaan tätä kerran... Lopputulos tässä kokeilussa olikin sitten se, että kyllähän me se eka alamäki hölkättiin... Hölkättiin kaikki muutkin alamäet :) Me vähän taidettiin innostua. Eikä tässä vielä kaikki... Hölkättiin pari muutakin pätkää kovalla asfaltilla!!! Hulluutta :) mut näin saattaa käydä kun laittaa kaks pähkähullua yhteen ja lähtee lenkille :)

Ajallisesti saavutettiin oma kahden tunnin tavoite ja oltiin aika äimänkäkenä kun huomattiin että aikaa oltiin nipistetty 20 minuuttia, ja sen verran huomasimme myös hölkänneemme, joten ilman tuota intoutumista hölkälle olisi todennäköisesti 2 tuntia ollut aika liki ellei olisi jopa mennyt yli.

Olo oli ton lenkin jälkeen aivan mahtava, oltiin onnistuttu niin monessa mielessä ja ylitetty omat mukavuusalueet ihan sata-nolla. Hymyn ja äimistelyn kera istahdettiin hetkeksi huilaamaan ennen kotiin paluuta. Kävely ton paikalleen pysähtymisen jälkeen ei sitten ollutkaan mitään herkkua :) Itse olin ainakin koko loppuillan aivan jumissa eikä päiväunien otto ainakaan helpottanut oloa, päinvastoin... Oli tosi absurdi olo kun yläkroppa oli ihan tukossa edellispäivän salitreenistä kun otin pitkästä aikaa taas vetoremmit käyttöön selkälihaksia treenatessa. Niitten remmien avulla kun onnistuin jo vetämään painoa 55 kiloa. Se tuntui siis selässä ja sitten tuo lenkki jaloissa. Ilta meni hihitellessä kipua... Kummallista kyllä, mulla menee aina silloin kun oikein sattuu ja huomaa että treeni on ollu tehokasta ni hihityelyks... Mahdoin olla koominen näky kun naamasta näkee että sattuu joka paikkaan, mut suusta tulee ulos vain hihitystä ;) 

Illalla kävimme sitten vielä mun rakkaan ja kavereiden kanssa katsomassa Sami hedbergin 365 show'n.  Sanotaanko vaikka näin että toi oli kiva ekaan puoliaikaan asti ja jaksoi nauraa, sit iski epätoivo että pääseekö koska nukkumaan ja tauon aikana alkoi väsyttää niin pirusti että loppuaikaa ei kyllä tainnut naurua multa tulla... 

No nyt sitten tänäänkin on ollut hymy herkässä ja mulla oli taas treenit pt:n kanssa. Ihmettelin kun paino vaan junnaa vaikka olen lisännyt taas hurjasti liikuntaa ja pysynyt ruokavaliossa. Päätimme nyt aloittaa huomisesta mun saamisen ketoosiin, jolloin painon pitäisi alkaa putoamaan ihan varmasti. Nyt olen jo sitä mieltä et ihan mitä tahansa mikä potkasee mun painon putoamaan ni kokeillaan, jotta mulle tulee lisää motivaatiota tähän muutokseen... Näillä eväin ensi viikkoa kohti :)